kjollefjord lite.bmp

Nordkinnin niemimaan länsipuolella on "Finnkirka", ihmeellinen tornimainen kallio joka muodoltaan muistuttaa kirkkoa. Se on aikoinaan ollut saamelaisten uhripaikka.
Vuonossa on vanha kirkonkylä ja kalastajakylä Kjøllefjord, jossa on 1500-luvulta asti harjoitettu kaupankäyntiä.


Aikoinaan Kjøllefjord oli suurmpi kaupankäyntikeskus kuin Vardø ja Vadsø. Kirjailija Jonas Lien mukaan Kjøllefjord oli kukoistava kylä 1750-luvulla. Saksalaiset hävittivät ja polttivat kylän syksyllä 1944 ja koko väestö n. 700 henkilöä lähetettiin evakkoon. Sodan loputtua väki muutti takaisin. He olivat sillävälin asuneet hajallaan ympäri Norjaa. Uudelleen rakentaminen alkoi, asemakaavaa suunniteltiin ja pikkuhiljaa tuli myös vakinaista asutusta. Lyhyen ajan sisällä elinkeinoelämä voimistui ja 9 modernia kalatehdasta aloitti toimintansa.

Kalastus kasvoi nopeasti, ja monta ahkeraa kalstajaa toi maihin keskimäärin 12.690 tonnia kalaavuosina 1951-1953. Siitä oli 4835 tonnia seitä, 3290 tonnia turskaa, 2961 tonnia silliä sekä 1604 tonnia muita kaloja. Vuonna 1954 kalsti yhteensä 155 venettä. Niistä 27 oli kooltaan 30:n ja 50:n jalan väliltä ja 10 oli yli 50 jalkaa. Loput oli alle 30 jalkaa.

Kautta aikojen on kalastus ollut paikan pääelinkeino niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.

Elinkeinoelämä voimistui nopeasti sodan jälkeen ja lyhyen ajan kuluessa oli perustettu 14 liikettä sekä kaksi pienempäa hotellia ja viisi kahvilaa. Väkiluku kasvoi 1700:n henkeä.

Vuonna 2001 kylää voi kuvailla seuraavasti:
Lebesbyn kunnan keskuksessa Kjøllefjordissa asuu 1200 henkilöä. Monipuolisen ja hyvän kalastuksen lisäksi täällä on moderni kalatehdas Aarsæther Kjøllefjord AS joka työllistää n.120 henkilöä ja on samalla kunnan toiseksi suurin työnantaja. Lebesbyn kunta on suurin työnantaja. Kylässä on ala- ja yläaste.
Täällä on myös vanhainkoti ja terveyskeskus, joka valmistui v. 1982. Terveyskeskuksen laajennus on suunnitelmissa.

Lisäksi meillä on elokuvateatteri ja ajanmukainen kirjasto (250 m2) sekä työvëntalo, jossa on uimahalli. Vuonna 1987 rakennettiin urheiluhalli (2100 m2 )

Muita kunnallisia, valtiollisia ja yksityisiä palveluja joita Kjøllefjordissa on: työvoimatoimisto, poliisi ja sähkölaitos Nordkyn Kraftlag A/L:n pääpaikka on myös täällä. Hotelli Nordkynissä on mahdollista yöpyä. Siinä on sekä ravintola, pubi että kokostilat.
Marius Wik jr.Mekaaninen verstas. Verstaalle voidaan ottaa isojakin veneitä korjattavaksi.
Lopuksi mainittakoon autokorjaamo/huoltoasema, autoverstas (autopeltiseppä), putkimies, sähkömies, rakennuspalvelu, koneurakoitsija, tilitoimisto, pankki ja posti.

Luonto täällä on monipuolista; alastomista tunturinrinteistä vihreään laaksoon. Kjøllefjordista itään 20. min. kävelymatkan pääsä tullaan maailman pohjoisimpaan lehtipuumetsään, jossa kasvaa koivu-puita. Alue koostuu tyynestä laaksosta, Oksevågdalen, siellä kasvaa maailman pohjoisin koivumetsä. Siellä on myös valaistu latu, joka on ahkerassa käytössä. Latu kulkee Punaisen Ristin kahvilan takapuolelta. Laaksossa voi metsästää riekkoja ja jäniksiä.

Ilmastosta voi tehdä seur. yhteenvedon:
Suurin osa sateesta tulee maahan syksyisin ja talvisin. Huhti- ja toukokuu ovat kuivimmat kuukaudet. Sademäärä nousee kesäisin. Helmikuu on vuoden kylmin kuukausi ja heinä/elokuu lämpimimmät. Syksyisin ja talvisin on etelätuuli tavallisin, pohjoistuuli kesäisin. Kaamosaika kestää 18. marraskuuta 25. tammikuuta asti. Kun taas yöttömät yöt alkavat 24. huhtikuuta ja jatkuvat ihan 20. elokuuta saakka. Keskiyön auringon voi ensikerran nähda 13. toukokuuta ja viimeisen kerran 31. heinäkuuta.

Maantieteellisesti Kjøllefjord jakaa Ruijan itä- ja länsiosiin. Kjøllefjordissa ei ole mitään mikä antaa suojaa Pohjanmerelle ja koville luoteistuulille, mutta siltikin on Kjøllefjordin satama syvä ja hyvä.
Täältä on lyhyt matka suurille kalstuskentille. Nämä kentät ovat kautta aikojen luoneet perustan Kjøllefjordin elinkeinoelämälle. Damskipskaia A/S on paikka johon tulee useita tavaraveneitä viikossa. Rannikkolaiva "Hurtigruten" käy Kjøllefjordissa kaksi kertaa vuorokaudessa, kerran etelään päin ja kerran pohjoiseen päin mennessä. Täältä on 30 km matkaa lähimmälle lentokentälle.